Valikko

Kuulumisia salistani

30.03.2021 7:21:07 Koski Paula

Kevään 2021 kuulumisia jota en koskaan ajatellut kirjoittavani.

Toiminatani loppuu Taidekartanossa toukokuun loppuun mennessä. 

 

Tämä musertaa sydämeni ja ennenkaikkea tämä ei johdu minusta tai osin sillä en pysty maksamaan kuukausivuokraa tilastani jossa nykyään olen päivävuokralla. 673€ vain on liikaa kuukaudessa maksaa tänä aikana.

 

Vuonna 2017 aloittaessa olin intoa täynnä. Olen puskenut läpi " harmaan kiven" sillä ajatuksella että saan liikkumaan ihmisiä lähikunnista voimaharjoittelun pariin. En halunnut tyypillistä kuntosalia vaan halusin toiminnallisen salin missä tehdään kokonaisvaltaisia liikkeitä.

 

Halusin että eri ikäiset saavat kokea kehittymisen ja voimaharjoittelun salat. Halusin heille tunnetta siitä että hekin pystyvät, kykenevät ja ennen kaikkea ylittävät itsensä. Näin on tapahtunut sillä aika moni näiden vuoden aikana on salillani käynyt tehden liikkeitä joita he omin sanoin ei ole päiväunissaankaan kuvitellut. Jokainen on tehnyt salillani samoja liikkeitä ja joskus eri variaatioin toki omalle kunnolle sopivaksi.

Mitäs sinä olet mieltä? Onnistuuko sinulta tempaus, rinnalleveto, leuanveto? tai maastaveto, taka tai etukyykky? Penkkipunnerrus tai tempausveto? Kaikki jotka ovat käyneet sen vuoden medium powerissa osaavat nämä liikkeet.

 

Jouduin pienentämään tilaani melkeen puoleen vuonna 2018 sillä asiakaskuntani on kohdennettu niin ettei asiakasmäärää saanut nostettua siihen tasoon että se olisi ollut kannattavaa tällä alueella.

Vuonna 2020 siirryin päivävuokralaiseksi, vuokrasin kerran viikossa tilani jossa sain pitää tuntejani. Tämä sopi silloin muttei enää.

 

Tämä raastaa sydäntäni mutta ei pelkästään itseni takia vaan asiakkaiden takia. Osa asiakkaistani on kulkenut melkein koko matkan vuodesta 2017 kanssani. He ovat uskollisesti käyneet tunneilla ja ovat jo  ystäviäni. He ovat salini sydän ja minä sen sydämen hoitaja. Saan näyttää ammattitaitoni vain tällä salilla, tehdä sitä mitä sydämeni halajaa. Sitä ydintä minkä olen aloittanut 2017 ja nyt se viedään minulta.

 

Niin minusta tuntuu että se viedään koska se ei johdu minusta. Vaikka tiedän ja ymmärrän etten voi pitää saliani varastona muina päivinä ja tilaani ei siten voi kukaan vuokrata on se silti aika rankkaa. Miten ammennan ymmärrykseni itselleni? Miten ammennan tästä eteenpäin motivaatiota siihen että tiedän toimintani loppuvan 9 viikon päästä. Mitä sanon asiakkailleni että valitettavasti en voi myydä 10 kerran korttia kun niin montaa kertaa ei enää ole tunteja? Onko tämä heidän vika? Ei ole ja se lisää tuskaani enemmän. Sen tuskan kanssa minun on elettävä nämä 9 viikkoa sen tuskan aikana minun pitää antaa vielä kaikkeni asiakkailleni. 

 

Tiedän että matka on tuskainen. Sydämeni itkee.Tiedän että jokaisena torstai aamuna minun pitää koota itseni kasaan ja laittaa kaikki tämä tuska taka alalle. Kestänkö sen? vai onko enään millään mitään väliä? Toimintaani ei vienyt korona ja tänäkin aikana uskolliset asiakkaani ovat käyttäneet palveluitani niin että tämä on kannattavaa. Tämä jättää haavat tiedän sen, mutta tiedän myös että minun on jaksettava asiakkaiden takia. Saanhan tehdä vielä 9 viikkoa sitä arvokasta työtä mitä tähänkin asti. 

En tiedä tulevaisuudesta. Löydänkö paikan missä voin jatkaa toimintaani. Kaikki ehdotukset otetaan vastaan.

 

Kiitos jo tähän mennessä teille jotka oletta rinnallani kulkenut. Kiitos kaikille ihanille asiakkailleni. Ehkä tästäkin voi seurata jotain hyvää...en tiedä mutta se jää nähtäväksi. Palataan, nähdään ja pitäkää itsestänne huolta!

 

~Paula~

Ajankohtaista

Kaikki uutiset